Luostarinmäen museokorttelissa tehtävien sähkökaapelitöiden yhteydessä tehtiin yllättävä löytö, kun maakerroksen alta tuli esiin katukiveystä. Katukiveystä saatiin esiin museoalueen pääkadulta ja alimmalta poikkikadulta.

Katukiveykset on rakennettu 1800-luvun alkupuoliskolla, mahdollisesti jo ennen vuoden 1827 suurpaloa. Kaduilla ei tiettävästi ole ollut nimiä. Aiemmin on luultu, että Luostarinmäen alue oli niin vähävaraista, ettei katuja kivetty ja että muutamat pihojen ja porttikonkien kiveykset olisivat paljon myöhäisempää perua.

– 1900-luvun alun valokuvissa erottuu ruohottuneita ja kivikkoisia katuja, joiden on ajateltu johtuneen mäen sorapohjaisesta maaperästä. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että alueen katuja kivettiin ja että ne jostain syystä myöhemmin peittyivät tai tarkoituksellisesti peitettiin, kertoo museokeskuksen tutkija Tanja Ratilainen.

Varhaisimmat Turun kivetyt kadut tunnetaan tuomiokirkon läheltä, Mätäjärven korttelista, jossa katuja alettiin kivetä jo 1430-luvulla. Tätä ennen kaupungin kadut olivat maa- tai puukatteisia. Katujen kiveäminen yleistyi 1600-luvulta lähtien. Keskiajalta 1800-luvulle saakka katujen kattaminen ja ylläpito oli tonttien omistajien vastuulla. Vastakkaisten tonttien omistajat vastasivat kadusta tontin pituudelta aina puoleen väliin katua. Tämän seurauksena toinen puoli katua saattoi olla puukatteinen ja toinen kivikatteinen. Yhtenäisten katukatteiden on arveltu osoittavan sitä, että kaupunki tai asukkaat yhdessä rakennuttivat katukiveyksiä. Varhaisimmat historiatiedot palkatuista katujen tekijöistä ovat 1500-luvun lopulta.   

Luostarimäen aluetta alettiin rakentaa vuodesta 1779 lähtien ja rakentaminen jatkui pitkälle 1800-luvulle. Museona Luostarinmäki on toiminut vuodesta 1940. Nyt löytyneet katukiveykset säilytetään ja poikkikadun kiveys on tarkoitus jättää esille. Turun museokeskuksen aloittamia arkeologisia tutkimuksia alueella jatkaa Muuritutkimus Oy.

Luostarinmäen museokorttelin uudistus toteutetaan museon ollessa suljettuna

Käynnissä oleva Luostarinmäen museokorttelin uudistushanke sisältää näyttelyuudistuksen lisäksi sähkö-, vesi- ja viemärijärjestelmän peruskorjauksen. Myös museon saavutettavuutta parannetaan ja alueelle lisätään opasteita, valaistusta ja levähdyspaikkoja. Uudistustyöt aloitettiin lokakuussa ja museo avataan yleisölle 1. kesäkuuta 2022.